Intia on nyt todellakin minun osaltani kuultu, koettu ja nahty. Viime vuoden lisaksi olen nahnyt paljon ja talla kertaa tama maa on antanut minulle paljon, johtuen ehka siita, etta olen mennyt lahinna yksin ja on saanut rauhassa etsia sita, mita taalta oli oikeasti hakemassa ja taisin sen jopa loytaa. Onni loytyi heti, kun kasvatin itselleni viikset. Kylla hymy irtoaa, joka kerta kun mulkasee peiliin. Viikset on tie onneen, sanokaa mun sanoneen. :)
Kaiken taman hektisyyden ja paskaisuuden keskella kuitenkin on jotain, jota jaa kaipaamaan, mutta sen tiedan, etta en tule tahan maahan ainakaan pariin vuoteen. Intia on yksi vaikeimpia maita matkustaa, johtuen ehkapa siita, etta ymparillasi on jatkuvasti joku kusettamassa sinua. Johtui se sitten matkalipuista, ruuasta, yopymisesta, niin jokseenkin aina sinua kusetetaan. Ihmiset taalla ovat kuitenkin hyvin ystavallisia, mutta karu totuus siina on se, etta he ovat ystavallisia vain sen takia, koska he tietavat sen, etta tilillasi saattaapi olla muutama sata euroa rahaa ja sehan heita kiinnostaa. Pohjois-Intian babat sen sijaan ovat rehellista kansaa. Yksi niista kertoi taman asian minulle aivan suoraan, ja kylla tiesinkin sen pitavan paikkansa.
'Ala kuseta kusettajaa'.
Jos matkaatte siis intiaan, niin valmistautukaa reissuunne hyvin ottamalla ensin kulttuurista ja peruskaytannoista selvaa, jos aiotte olla pidettyja taalla. Opetelkaa muutama sana hindia ja tamilia ja ymmartakaa, etta kyseessa on kehitysmaa, eika paikka johon valttamatta kannattaisi laskeutua upouusissa niken lenkkareissa vetaen kivikovaa, kauluspaidoista ja hajuvesistanne tayttyvaa samsonite laukkua.
Jos taas olette kiinnostuneita jostain aivan muusta, mihin olette normaalisti suomessa tottuneet, suosittelen Intiaa helvetisti. Etenkin pohjoista ja vuoria. Siella meininki on aitoa, ihmiset ovat ystavallisia ja sinua halutaan oikeasti auttaa. Ihmisia ei valttamatta kiinnosta se verinen ja arvoton paperinpala, mammona, jota suurinosa teista ihmisista haluaa kerata sita ihanaa elakettanne varten, vaan heita kiinnostaa oma hyvinvointi, puhdas mieli, jonka he saavat siita, kun tietavat tehneensa oikeasti jotain todella hyvaa jollekin muulle. Ei sita hyvaa oloa saa siita, etta kerataan itselle vaan kaikki ja unohdetaan kaikki muu.
Kuitenkin, vietan talla hetkella viimeista taytta paivaani Intiassa, Chennaissa. Lentokoneen renkaat irtautuvat maasta huomenna paikallista aikaa 20.15 ja laskeutuu siita parin tunnin paahan Sri Lankaan, Colomboon. Venailen siella muutaman tunnin, kayn hakemassa passiini leiman ja otan yokoneen Thaimaahan, Bangkokiin, johon laskeudun kuuden maissa aamulla. Odotan sita innolla, mannemeininki vaihtuu yhtakkia buddhalaisiin ihmisiin, jotka oikeasti arvostavat ihmisessa muutakin kuin rahaa. Vietan todennakoisesti yhden yon Bangkokissa ja yritan saada mahdollisimman nopeasti junan etelaan, Khao Lakiin, jossa naen Sakun ja Veeran, joihin ystavystyin viime reissullani.
Fiilis on mahtava, en oikein tieda mita olen odottamassa, enka tieda etta haluanko edes. Just go with the flow.
Intia on nahty, nyt kohti tulevaa! Jos hetkeakaan mietitte siella tyopaikoillanne, missa ikina olettekin, etta onko tama se teidan juttu vai haluaisinko kenties tehda jotain muuta. Niin ottakaa reppunne selkaan, myykaa vaikka se iso teeveenne, josta katsotte kahdeksan tuntia putkeen niita mainoskatkoja ja lahtekaa katsomaan maailmaa omin silmin. Kasvattaa enemman kuin Big Brotherit ja Idolsit. Elama on pitka puutelista, mutta siihen loytyy taytetta kun sita oikein mielin lahtee etsimaan!
Kaiken taman hektisyyden ja paskaisuuden keskella kuitenkin on jotain, jota jaa kaipaamaan, mutta sen tiedan, etta en tule tahan maahan ainakaan pariin vuoteen. Intia on yksi vaikeimpia maita matkustaa, johtuen ehkapa siita, etta ymparillasi on jatkuvasti joku kusettamassa sinua. Johtui se sitten matkalipuista, ruuasta, yopymisesta, niin jokseenkin aina sinua kusetetaan. Ihmiset taalla ovat kuitenkin hyvin ystavallisia, mutta karu totuus siina on se, etta he ovat ystavallisia vain sen takia, koska he tietavat sen, etta tilillasi saattaapi olla muutama sata euroa rahaa ja sehan heita kiinnostaa. Pohjois-Intian babat sen sijaan ovat rehellista kansaa. Yksi niista kertoi taman asian minulle aivan suoraan, ja kylla tiesinkin sen pitavan paikkansa.
'Ala kuseta kusettajaa'.
Jos matkaatte siis intiaan, niin valmistautukaa reissuunne hyvin ottamalla ensin kulttuurista ja peruskaytannoista selvaa, jos aiotte olla pidettyja taalla. Opetelkaa muutama sana hindia ja tamilia ja ymmartakaa, etta kyseessa on kehitysmaa, eika paikka johon valttamatta kannattaisi laskeutua upouusissa niken lenkkareissa vetaen kivikovaa, kauluspaidoista ja hajuvesistanne tayttyvaa samsonite laukkua.
Jos taas olette kiinnostuneita jostain aivan muusta, mihin olette normaalisti suomessa tottuneet, suosittelen Intiaa helvetisti. Etenkin pohjoista ja vuoria. Siella meininki on aitoa, ihmiset ovat ystavallisia ja sinua halutaan oikeasti auttaa. Ihmisia ei valttamatta kiinnosta se verinen ja arvoton paperinpala, mammona, jota suurinosa teista ihmisista haluaa kerata sita ihanaa elakettanne varten, vaan heita kiinnostaa oma hyvinvointi, puhdas mieli, jonka he saavat siita, kun tietavat tehneensa oikeasti jotain todella hyvaa jollekin muulle. Ei sita hyvaa oloa saa siita, etta kerataan itselle vaan kaikki ja unohdetaan kaikki muu.
Kuitenkin, vietan talla hetkella viimeista taytta paivaani Intiassa, Chennaissa. Lentokoneen renkaat irtautuvat maasta huomenna paikallista aikaa 20.15 ja laskeutuu siita parin tunnin paahan Sri Lankaan, Colomboon. Venailen siella muutaman tunnin, kayn hakemassa passiini leiman ja otan yokoneen Thaimaahan, Bangkokiin, johon laskeudun kuuden maissa aamulla. Odotan sita innolla, mannemeininki vaihtuu yhtakkia buddhalaisiin ihmisiin, jotka oikeasti arvostavat ihmisessa muutakin kuin rahaa. Vietan todennakoisesti yhden yon Bangkokissa ja yritan saada mahdollisimman nopeasti junan etelaan, Khao Lakiin, jossa naen Sakun ja Veeran, joihin ystavystyin viime reissullani.
Fiilis on mahtava, en oikein tieda mita olen odottamassa, enka tieda etta haluanko edes. Just go with the flow.
Intia on nahty, nyt kohti tulevaa! Jos hetkeakaan mietitte siella tyopaikoillanne, missa ikina olettekin, etta onko tama se teidan juttu vai haluaisinko kenties tehda jotain muuta. Niin ottakaa reppunne selkaan, myykaa vaikka se iso teeveenne, josta katsotte kahdeksan tuntia putkeen niita mainoskatkoja ja lahtekaa katsomaan maailmaa omin silmin. Kasvattaa enemman kuin Big Brotherit ja Idolsit. Elama on pitka puutelista, mutta siihen loytyy taytetta kun sita oikein mielin lahtee etsimaan!
Sri Lanka, Colombo
Thailand, Bangkok
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti